Miksi toimistohälinä uuvuttaa?
Otetaanpas toisenlainen näkökulma lähityö-etätyökeskusteluun. Sivuutetaan ihan kokonaan direktio-oikeudet jne. Lätkäistään pöytään temperamentti, sullakin se on. Miksi toiset pitävät enemmän lähi- kuin etätöistä? Miksi minä läksin vähin äänin työpisteelle, kun konttorin kahvikeskustelut venyivät… ja vanuivat…
Introvertti haluaa tehdä työnsä rauhassa mieluiten ilman keskeytyksiä: Etätyö on ihanaa!
Sosiaalisena tyyppinä ekstrovertti taas tarvitsee ihmiskontakteja viihtyäkseen: Kaikki konttorille, Teams ei riitä!
Eräs LinkedIn-kommentoija kirjoitti, ettei ole koskaan ymmärtänyt, miksi kaikki eivät halua konttorille: ”Mä ainakin haluan ihanien ihmisten seuraan sosialisoitumaan.” Niin, jotkut haluavat tehdä töitä rauhassa ilman ylimääräistä sosialisoitumista.
Intro ei kaipaa työpaikalle perjantaisin keskusteluja viikonlopun viettotavoista eikä maanantaina viikonlopun tapahtumien kertausta. Hän voi tykätä ihmisistä samalla tavalla kuin ekstroverttikin, mutta … he uuvuttavat.
Ekstro saa voimaa muista ihmisistä. Jos aamupäivä on ihmiskontakteja täynnä esim. asiakkaiden kanssa, haluaisi intro viettää lounastunnin omassa rauhassa. Jos koko aamupäivän on täyttänyt ekseliä kellarissa, haluaisi ekstro lounasseuraa.
Intro ei jaksa päivän päätteeksi lähteä mehulle työkavereitten kanssa. Se ei tarkoita, etteikö heistä tykkäisi. Seurallisuudentarve on täytetty päivän aikana. Intro ei heittäydy villiin ryhmäytymisjuttuun kesken työpäivän, kun ekstro sitä kesken tiimipalaverin ehdottaa.
Olemme siis erilaisia. Esimerkit ovat ihmisten minulle kertomia, olenhan semmosen 250 Tunnista tyyppisi -valmennusta tehnyt. Olen myös kokemusasiantuntija, sillä jaan vuodetta ääri-introvertin kanssa.
Suurimmalla osalla meistä, ehkäpä onneksi, on piirteitä molemmilta puolilta. Temperamentti ei siis ole jako kahteen ryhmään. Välimallin tyyppi, ambivertti, pystyy paremmin sopeutumaan tilanteeseen kuin tilanteeseen.
